LÄNSIMAALAISKUPLASSA

It's not all burgers and frappuccinos everywhere. 

Meidän pakastin oli jäätynyt suunnilleen umpijäähän paukkupakkasten aikana, joten ongelman ratkaistakeseni jouduin tyhjentämään sen. Samalla löysin kämppikseni sinne varastoimat kanan jalat. Siis kyllä, pelkkiä jalkoja, ei lihaa, vaan pelkkiä koipia missä on ne "varpaat", kynnet ja kaikki kiinni. Koin todellisen kulttuurishokin.

Sinäänsähän pelkät jalat eivät ole sen pahempi asia kuin itse lihakaan, mutta jotenkin mua etoo ajatus siitä, että mun pakastimessa on jonkun kuoleen eläimen erittäin elävännäköisiä jalkoja.  Miten noin luisia kinttuja voi edes syödä? Kuskasin ne parvekkeelle ja toivon, etteivät ne koskaan palaudu sieltä paikalleen, vaan löytävät tiensä roskiin tai jonnekin muualle, pois mun silmistä. Muuten en ehkä voi enää säilyttää mun mustikoita, tai yhtään mitään muutakaan, pakastimessa.

Näköjään uusia juttuja toisesta kulttuurista voi oppia vaikka ihan omassa kodissa, täysin arkisten askareiden keskellä. Täytyy vaan opetella ymmärtämään, että joissain kulttuurissa eri asiat ovat normaaleita kuin meillä. Vaikka matkakuume on kova, pitää ajatella positiivisesti, sillä muihin kulttuureihin pääsee näköjään tutustumaan yllättävän helposti - ei tarvitse edes omasta kodista poistua. 

EDIT // Tän tekstin kirjoittamisesta on nyt parisen viikkoa, ja jalat ovat mystisesti kadonneet, jee! :D