Reilun neljän päivän Barcelonan reissusta on nyt kotiuduttu takaisin Saksaan. Löysimme kolmen kaverini kanssa taannoin edestakaiset lennot alle satasella, joten pakkohan ne oli varata ja lähteä. Lähtö oli perjantai-iltana ja paluu aikaisin maanantaiaamuna. Ilma ei ollut ihan yhtä lämmin kuin olin odottanut. Vaikka lämpötila pysyikin yli kahdenkymmenen asteen, väillä tuuli oli aika vilpoinen. Päättäväisesti kuitenkin vedeltiin shortseissa koko reissu ja saatiin otettua aurinkoakin ihan kunnolla.
Olen käynyt Barcelonassa aikaisemminkin, tasan viisi vuotta sitten kun tuhkapilven takia jumituimme kaupunkiin kahdeksi viikoksi. Niinpä mulla oli aika hyvä tieto siitä, mitä kaupungissa kannattaa tehdä ja kävimmekin katsomassa kaikki pakolliset nähtävyydet (kauppahallia lukuun ottamatta). Yhden matkalaisemme kaveri oli Barcelonassa vaihdossa, joten saimme myös ”paikalliselta” menovinkkejä ja pääsimme Barcelonan Erasmus-opiskelijoiden illanistujaisiin.
Totta kai kahlasimme läpi myös kaikki ihanat Espanjalaiset vaateliikkeet, ja Primarkistakin tuli tehtyä löytöjä aikalailla. Lempinähtävyyteni oli ehdottomasti Nacional Museu D’Art:n ympäristö ja siellä illalla pidettävä upea suihkulähdeshow. Tällä kertaa emme päässeet Park Güelliin, sillä sinne maksoi kahdeksan euroa sisään, jonka lisäksi olisimme joutuneet odottamaan sisäänpääsyä kaksi tuntia. Kävelimme kuitenkin puiston liepeillä ja näpsimme kuvia parhaamme mukaan. Jos siis haluatte Gaudipuistoon päästä, kannattaa ehdottomasti selvittää sisäänpääsyajat etukäteen.
Sagrada Familia, katedraali ja Gauditalo tuli myös katsastettua vain ulkoapäin, mutta ei kellään meistä ollut suurempaa hinkua käydä niissä sisällä, kun itsekin olen kahdessa ensimmäisessä jo käynyt. Myös Barcelonan riemukaari ja sen ympäristö on kerrassaan upea, ja pidin siitäkin todenteolla. Rakastan myös kävellä söpöjä pieniä kujia pitkin ihan rauhassa ja katsoa näyteikkunoista sisään.
Valitettavasti matkallamme ei saatu yhtäkään tajunnanräjäyttävää ruokakokemusta, vaikka sellaisia kovin etsimme. Moni ravintola oli pettymys, mutta onneksi löytyi myös muutama ihan kohtalainen. Käytiin Creps Barcelona –nimisessä lettukahvilassa, joka oli melko hintava, mutta silti erittäin hyvä! Sitä suosittelen mielelläni, palvelukin pelasi erinomaisesti toisin kuin muissa käymissämme paikoissa. Samalla kadulla oli myös joku meksikolainen ravintola, josta sai margaritan ja mojiton hintaan 3,5 €.
Sangria sen sijaan oli paikasta riippumatta hyvää, ja joimmekin sitä lähes jokaisella aterialla. Lisäksi kävimme rannalla drinkeillä, mutta varsinainen yöelämä jäi katsastamatta koska olimme pävien jäljiltä aivan tuhottoman väsyneitä. Liikuimme pääosan matkasta jalkaisin, ja muutaman kerran käytimme metroa ja taksia. Ei sinänsä fiksua kun mulla on vieläkin tämä rasitusvamma jaloissa, mutta ainakin kaupunkiin pääsi tutustumaan ihan eri tavalla. Sitä paitsi, metrotkin ovat aika ahdistavia: saimme taskuvarkaan kiinni verekseltään ja joku mieskin kävi minuun siellä törkeästi käsiksi L Ei enää Barcelonan metroa, kiitos.
Kaiken kaikkiaan loistava reissu ihan vaan tyttöjen kesken, vaikka nyt ehkä vaikuttaakin siltä että epäkohtia olikin jonkin verran. Niinhän se vaan on, että ei kaikki voi aina mennä täydellisesti, eikä tämänkään ole tarkoitus olla mikään kiiltokuvablogi, vaan antaa mahdollisimman rehellinen kuva kaikesta.
