BETTER SORE THAN SORRY

Tämmöinen basic bitch mä olen tällä hetkellä. Ja tässä on mun uus ihana treenipaita, Stadiumin alesta vaan 4,95 €.

Viikonloppu on vierähtänyt ohi ihan huomaamatta. Ilmankos, sillä mun viikonloputhan ei eroa viikoista tällä hetkellä yhtään mitenkään. Käytiin mm. keilaamassa pitkästä aikaa. Eka kierros meni mulla tosi hyvin, mutta toisesta rundista ei kyllä voi sanoa samaa. Oltiin myös Turussa alennusmyynneissä Mikon kanssa, mutta saalis jäi aika heikoksi: löydettiin molemmat vain yhdet paidat. Täytyy varmaan mennä uusintakierrokselle joku päivä... Lisäksi auton tuulilasinpyyhkijä meni mäsäksi ja käytiin Hennan kanssa salilla, missäpä muussakaan kun pinkeissä tamineissa!

Oon muuten itsestäni todella ylpeä, että olen syönyt ainoastaan järkevästi viimeiset kolme päivää, eli juuri niin pitkään kuin on pitänytkin. Jotkut voisivat sanoa, että eihän tossa ole mitään ylpeyden aihetta, mutta oon sitä mieltä, että pienistä asioista tulee isoja. Elämä pitää elää päivä kerrrallaan, tavoite mielessään. Mulla on tälläkin hetkellä purkillinen suklaakonvehteja tuossa yöpöydällä houkuttimena, mutta en vieläkään ole koskenut niihin. Enkä aiokaan. Ajattelin kylläkin ottaa taas herkkupäivä -systeemin käyttöön, mutta sillä lailla, että herkkupäivänäkään ei vedetä ihan ranttaliksi.

BETTER SORE THAN SORRY

Tämmöinen basic bitch mä olen tällä hetkellä. Ja tässä on mun uus ihana treenipaita, Stadiumin alesta vaan 4,95 €.

Viikonloppu on vierähtänyt ohi ihan huomaamatta. Ilmankos, sillä mun viikonloputhan ei eroa viikoista tällä hetkellä yhtään mitenkään. Käytiin mm. keilaamassa pitkästä aikaa. Eka kierros meni mulla tosi hyvin, mutta toisesta rundista ei kyllä voi sanoa samaa. Oltiin myös Turussa alennusmyynneissä Mikon kanssa, mutta saalis jäi aika heikoksi: löydettiin molemmat vain yhdet paidat. Täytyy varmaan mennä uusintakierrokselle joku päivä... Lisäksi auton tuulilasinpyyhkijä meni mäsäksi ja käytiin Hennan kanssa salilla, missäpä muussakaan kun pinkeissä tamineissa!

Oon muuten itsestäni todella ylpeä, että olen syönyt ainoastaan järkevästi viimeiset kolme päivää, eli juuri niin pitkään kuin on pitänytkin. Jotkut voisivat sanoa, että eihän tossa ole mitään ylpeyden aihetta, mutta oon sitä mieltä, että pienistä asioista tulee isoja. Elämä pitää elää päivä kerrrallaan, tavoite mielessään. Mulla on tälläkin hetkellä purkillinen suklaakonvehteja tuossa yöpöydällä houkuttimena, mutta en vieläkään ole koskenut niihin. Enkä aiokaan. Ajattelin kylläkin ottaa taas herkkupäivä -systeemin käyttöön, mutta sillä lailla, että herkkupäivänäkään ei vedetä ihan ranttaliksi.

BE YOUR OWN MOTIVATION

Omaa kehitystä on vaikea havaita, ja siksipä välillä on ihan hyvä ottaa itsestään kehityskuvia. Tässä postauksessa nähdään hiukan mun omaa kehitystä kuvien muodossa. Oon aika laiska ottamaan näitä kuvia kun yleensä oma kuva näyttää kamerassa niin rumalta verrattuna siihen miltä se peilistä näyttää, hah. Nää kaikki kuvat on ihan muokkaamattomia, että niitä pystyisi vertailemaan mahdollisimman helposti. Joissain teitty valotus vääristää, mutta mulla on salilla vakkarivessa kuvien ottamista varten, niin valaistus on suurimmassa osassa sama. Kuvista sitten huomaakin, että ei sitä rautaa ole ihan turhaan taottu, kai. Pitkä matka on kuitenkin siihen unelmavartaloon vielä...

Budapestistä palattuani mun maailmankirjat ovat menneet ihan sekaisin. Aloitin työt uudessa pizzapaikassa, Splizzeriassa, josta kerron kyllä myöhemmin lisää. Oon syönyt mitä sattuu. Oon lintsannut koulusta kun en  vain ole jaksanut mennä. Ja en ole treenaillut. Varsinainen oravanpyörä. Salikorttikin on tainnut mennä umpeen, mutta nyt lähden treenaamaan olkapäitä pitkästä aikaa. Ensin ajattelin treenaavani jalkoja, mutta yöllä iski ihan jäätävä suonenveto, niin vasen pohje on vieläkin ihan rikki. Onneksi Zeropointit auttaa :)

'

BE YOUR OWN MOTIVATION

Omaa kehitystä on vaikea havaita, ja siksipä välillä on ihan hyvä ottaa itsestään kehityskuvia. Tässä postauksessa nähdään hiukan mun omaa kehitystä kuvien muodossa. Oon aika laiska ottamaan näitä kuvia kun yleensä oma kuva näyttää kamerassa niin rumalta verrattuna siihen miltä se peilistä näyttää, hah. Nää kaikki kuvat on ihan muokkaamattomia, että niitä pystyisi vertailemaan mahdollisimman helposti. Joissain teitty valotus vääristää, mutta mulla on salilla vakkarivessa kuvien ottamista varten, niin valaistus on suurimmassa osassa sama. Kuvista sitten huomaakin, että ei sitä rautaa ole ihan turhaan taottu, kai. Pitkä matka on kuitenkin siihen unelmavartaloon vielä...

Budapestistä palattuani mun maailmankirjat ovat menneet ihan sekaisin. Aloitin työt uudessa pizzapaikassa, Splizzeriassa, josta kerron kyllä myöhemmin lisää. Oon syönyt mitä sattuu. Oon lintsannut koulusta kun en  vain ole jaksanut mennä. Ja en ole treenaillut. Varsinainen oravanpyörä. Salikorttikin on tainnut mennä umpeen, mutta nyt lähden treenaamaan olkapäitä pitkästä aikaa. Ensin ajattelin treenaavani jalkoja, mutta yöllä iski ihan jäätävä suonenveto, niin vasen pohje on vieläkin ihan rikki. Onneksi Zeropointit auttaa :)

'