MINÄ LÄHDEN AUSTRALIAAN

Perheeni mielestä olen aina ollut maailmanmatkaajatyyppiä. En tiedä mistä he ovat sen saaneet päähänsä, enhän mä edes ihan hirveästi ole matkustellut. Kuitenkin näen tekemäni reissut tähänastisen elämäni kohokohtina, ja olen aina nauttinut niistä täysin siemauksin. Jo usean vuoden ajan olen haaveillut working holiday -matkasta Australiaan, ja nyt mä vihdoin varasin yhden suuntaisen lennon Melbourneen! Ihan ei vielä tunnu todelliselta, mutta lähtöön on enää 43 päivää. Paljon on asioita hoidettavana, ja tällä kertaa luulen, että odottavan aika ei todellakaan käy pitkäksi. Tavoitteena olisi - taas kerran - postailla aktiivisemmin tänne blogiin, etenkin reissujuttujen tiimoilta. Ajattelin ihan fiilispohjalta kirjoittaa, mutta liittää mukaan myös informaatiota siltä varalta, että joku haaveilee samantyyppisestä matkailusta.

Tässä pari kuvaa eiliseltä, kun harrastettiin jälleen maakuntamatkailua. Käytiin Halikon Rikalanmäellä, josta on tehty paljon rautakauden löytöjä. Miljöö on kaunis, ja sieltä löytyy käsityöpajoja, kahvilaa, ravintolaa ja kesäisin tapahtumia. Sunnuntaina mikään ei tietenkään ollut auki, mutta oli mukava istua nurmikolla kauniiden rakennusten ympäröimänä.

MINÄ LÄHDEN AUSTRALIAAN

Perheeni mielestä olen aina ollut maailmanmatkaajatyyppiä. En tiedä mistä he ovat sen saaneet päähänsä, enhän mä edes ihan hirveästi ole matkustellut. Kuitenkin näen tekemäni reissut tähänastisen elämäni kohokohtina, ja olen aina nauttinut niistä täysin siemauksin. Jo usean vuoden ajan olen haaveillut working holiday -matkasta Australiaan, ja nyt mä vihdoin varasin yhden suuntaisen lennon Melbourneen! Ihan ei vielä tunnu todelliselta, mutta lähtöön on enää 43 päivää. Paljon on asioita hoidettavana, ja tällä kertaa luulen, että odottavan aika ei todellakaan käy pitkäksi. Tavoitteena olisi - taas kerran - postailla aktiivisemmin tänne blogiin, etenkin reissujuttujen tiimoilta. Ajattelin ihan fiilispohjalta kirjoittaa, mutta liittää mukaan myös informaatiota siltä varalta, että joku haaveilee samantyyppisestä matkailusta.

Tässä pari kuvaa eiliseltä, kun harrastettiin jälleen maakuntamatkailua. Käytiin Halikon Rikalanmäellä, josta on tehty paljon rautakauden löytöjä. Miljöö on kaunis, ja sieltä löytyy käsityöpajoja, kahvilaa, ravintolaa ja kesäisin tapahtumia. Sunnuntaina mikään ei tietenkään ollut auki, mutta oli mukava istua nurmikolla kauniiden rakennusten ympäröimänä.

CHARMED BY THE USUAL

 

Salolla on maine kaupunkina, joka nousi nopeasti ja vajosi sitäkin nopeammin. Täällä loppuu kaikki ja täällä ei oo mitään. Vai onko sittenkään näin? Mielestäni Salon sijainti on maantieteellisesti hyvä, sillä isot kaupungit ovat lähellä, ja mikä parasta - täällä on oikeasti vaikka mitä! Esihistoriallisia nähtävyyksiä ja ihanaa luonnonsuojelualuetta. Katsotaan, jos saisin aikaiseksi tehdä näistä vähän parempaa postausta. Nämä kuvat ovat Teijon Mathildedalista, jossa käymme aina välillä viettämässä vapaapäiviä. Alueella on alpakoita, koski, meri, kivoja ravintoloita ja vaikka mitä. Rakkaat, mielestäni kaiken huonon keskellä tulee aina keskittyä niihin hyviin asioihin, jotka voivat parhaimmillaan olla ilmaisiakin. Pääkaupunkiseudulle muutettuani suhtautuminen kotikaupunkiini on muuttunut täysin, ja nyt viihdyn täällä oikeastaan aika hyvin! Joskus asioihin pitää ottaa etäisyyttä, jotta niitä oppii arvostamaan. Nautin muutenkin nykyään enemmän luonnon rauhasta kuin vaikka shoppailusta, joten tällainen pikkukaupunkielämä maistuu tällä hetkellä yllättävän hyvin. 

CHARMED BY THE USUAL

 

Salolla on maine kaupunkina, joka nousi nopeasti ja vajosi sitäkin nopeammin. Täällä loppuu kaikki ja täällä ei oo mitään. Vai onko sittenkään näin? Mielestäni Salon sijainti on maantieteellisesti hyvä, sillä isot kaupungit ovat lähellä, ja mikä parasta - täällä on oikeasti vaikka mitä! Esihistoriallisia nähtävyyksiä ja ihanaa luonnonsuojelualuetta. Katsotaan, jos saisin aikaiseksi tehdä näistä vähän parempaa postausta. Nämä kuvat ovat Teijon Mathildedalista, jossa käymme aina välillä viettämässä vapaapäiviä. Alueella on alpakoita, koski, meri, kivoja ravintoloita ja vaikka mitä. Rakkaat, mielestäni kaiken huonon keskellä tulee aina keskittyä niihin hyviin asioihin, jotka voivat parhaimmillaan olla ilmaisiakin. Pääkaupunkiseudulle muutettuani suhtautuminen kotikaupunkiini on muuttunut täysin, ja nyt viihdyn täällä oikeastaan aika hyvin! Joskus asioihin pitää ottaa etäisyyttä, jotta niitä oppii arvostamaan. Nautin muutenkin nykyään enemmän luonnon rauhasta kuin vaikka shoppailusta, joten tällainen pikkukaupunkielämä maistuu tällä hetkellä yllättävän hyvin. 

VIIMEISET AURINGONSÄTEET

Olen niin innoissani uudesta kamerastani. Kuvausinnostus on kummasti noussut nyt kun on asianmukaiset vehkeet harrastuksen toteuttamiseen. Tykkään itse olla myös kuvissa, joten myös poikaystäväni on päässyt opettelemaan uuden kameran käyttöä. Kyseessä on siis Olympus OM-D EM 10 mark ii. 

Meillä on jo useamman vuoden ollut haaveena kiivetä eräälle korkealle kalliolle katsomaan auringonlaskua. Viimein otimme itseämme niskasta kiinni ja päätimme toteuttaa suunnitelman. Kyseinen kallio on suosittu kalliokiipeiliöiden keskuudessa, ja päädyimmekin valitsemaan vähän turhan haasteellisen ylösnousemuskohdan. Onneksi ihan sananmukaista ylösnousemusta ei päästy todistamaan, vaan pääsimme hengissä huipulle. Urheilusuorituksen jälkeen oli tarkoitus nauttia kattava piknikmenu, mutta arvatkaas mitä? Tottakai tajusin tässä kohtaa jättäneeni evää kotiin! Emme myöskään voineet olla kalliolla ihan varsinaiseen auringonlaskuun asti, sillä meidän oli lähdettävä etsimään turvallisempaa alastuloreittiä. Ensi kerralla sitten eväät mukaan ja vähemmän riskaapelia reittiä ylös, kiitos. Toisaalta jännitys ja pieni epäonni teki tästä iltaretkestä ikimuistoisen ja erityisen hauskan.

VIIMEISET AURINGONSÄTEET

Olen niin innoissani uudesta kamerastani. Kuvausinnostus on kummasti noussut nyt kun on asianmukaiset vehkeet harrastuksen toteuttamiseen. Tykkään itse olla myös kuvissa, joten myös poikaystäväni on päässyt opettelemaan uuden kameran käyttöä. Kyseessä on siis Olympus OM-D EM 10 mark ii. 

Meillä on jo useamman vuoden ollut haaveena kiivetä eräälle korkealle kalliolle katsomaan auringonlaskua. Viimein otimme itseämme niskasta kiinni ja päätimme toteuttaa suunnitelman. Kyseinen kallio on suosittu kalliokiipeiliöiden keskuudessa, ja päädyimmekin valitsemaan vähän turhan haasteellisen ylösnousemuskohdan. Onneksi ihan sananmukaista ylösnousemusta ei päästy todistamaan, vaan pääsimme hengissä huipulle. Urheilusuorituksen jälkeen oli tarkoitus nauttia kattava piknikmenu, mutta arvatkaas mitä? Tottakai tajusin tässä kohtaa jättäneeni evää kotiin! Emme myöskään voineet olla kalliolla ihan varsinaiseen auringonlaskuun asti, sillä meidän oli lähdettävä etsimään turvallisempaa alastuloreittiä. Ensi kerralla sitten eväät mukaan ja vähemmän riskaapelia reittiä ylös, kiitos. Toisaalta jännitys ja pieni epäonni teki tästä iltaretkestä ikimuistoisen ja erityisen hauskan.

HUR ÄR LÄGET?

1. & 2. Pikkulaskiainen Turussa ja mun ihanat tytöt! // 3. Ainaista reissaamista... // 4. Tyttöjen ilta kera avatar-naamioiden ja drinksujen. Ilta jatkui kerrankin opiskelijabileisiin!

5. Ostettiin Prismasta mulle söpö käsimatkatavaralaukku ja komea mies kantoi ystävällisesti sen ihan autoon asti. // 6. Masquerade partyihin valmistautumista, ihan tällingissä! // 7. Salihommia, ihanaa! Treenit on jääneet viimeaikoina vähemmälle koska salijäsenyyteni päättyi, mutta keksin viime viikolla mennä Fressille "tutustumaan" ;) // 8. Upea auringon lasku villissä lännessä (Salossa).

9. Pakattavien asioiden listan luonnostelua. // 10. Kerrankin mulla oli aikaa ja energiaa pienelle shoppailulle, joten kävin Bik Bokissa ostamassa uudet kivat farkut lahjakortilla. Seuraavaksi pitäisi käydä tuhlaamassa kuuskymppiä Changella, sillä voitin yhden kuvakilpailun Instagramissa! // 11. Oon opetellut tekemään risottoa, ja sitä onkin viimeaikoina syöty ihan urakalla. Niin hyvää ja helppoa! Tylsä salaattikaan ei enää ole tylsä, kun mukaan laittaa balsamikoa ja aavistuksen verran sitruunamehua. // 12. Vuosipäiväillallisella ennen elokuvia.

HUR ÄR LÄGET?

1. & 2. Pikkulaskiainen Turussa ja mun ihanat tytöt! // 3. Ainaista reissaamista... // 4. Tyttöjen ilta kera avatar-naamioiden ja drinksujen. Ilta jatkui kerrankin opiskelijabileisiin!

5. Ostettiin Prismasta mulle söpö käsimatkatavaralaukku ja komea mies kantoi ystävällisesti sen ihan autoon asti. // 6. Masquerade partyihin valmistautumista, ihan tällingissä! // 7. Salihommia, ihanaa! Treenit on jääneet viimeaikoina vähemmälle koska salijäsenyyteni päättyi, mutta keksin viime viikolla mennä Fressille "tutustumaan" ;) // 8. Upea auringon lasku villissä lännessä (Salossa).

9. Pakattavien asioiden listan luonnostelua. // 10. Kerrankin mulla oli aikaa ja energiaa pienelle shoppailulle, joten kävin Bik Bokissa ostamassa uudet kivat farkut lahjakortilla. Seuraavaksi pitäisi käydä tuhlaamassa kuuskymppiä Changella, sillä voitin yhden kuvakilpailun Instagramissa! // 11. Oon opetellut tekemään risottoa, ja sitä onkin viimeaikoina syöty ihan urakalla. Niin hyvää ja helppoa! Tylsä salaattikaan ei enää ole tylsä, kun mukaan laittaa balsamikoa ja aavistuksen verran sitruunamehua. // 12. Vuosipäiväillallisella ennen elokuvia.

JÄÄPUIKKOJA

Mulla on todella kiva pidennetty viikonloppu takana. Olimme Turussa viettämässä Pikkulaskiaista sekä pidimme leffailtaa ja tyttöjen iltaa. Samalla ompelin lähes kymmenen haalarimerkkiä kiinni, huhhuh. Se vasta on rankkaa puuhaa, nimittäin siinä saa sormet todella kipeiksi, kun kankaat ovat aika jäykkiä. Tänään ollaan vaan chillattu ja hyisestä säästä huolimatta käytiin Mikon kanssa nappaamassa nämä kuvat yhdessä meidän lemppariapaikoista. Tällä(kään) kertaa mulla ei ole mitään sen syvällsempää sanottavaa, mutta halusin vain tulla päivittämään nämä kuvat, ettei täällä olisi ihan kuoleman hiljaista. Onneks Riikka tulee ensi viikolla mun luo kylään, niin saadaan ehkä jotain kuvia napattua. Bisous!

Ps. Meikittömän elämän aloitettuani mulla on ollut meikkiä tasan kaksi kertaa. Iho on kyllä tosi hyvässä kunnossa, eikä kaipaa meikkiä yhtään!

JÄÄPUIKKOJA

Mulla on todella kiva pidennetty viikonloppu takana. Olimme Turussa viettämässä Pikkulaskiaista sekä pidimme leffailtaa ja tyttöjen iltaa. Samalla ompelin lähes kymmenen haalarimerkkiä kiinni, huhhuh. Se vasta on rankkaa puuhaa, nimittäin siinä saa sormet todella kipeiksi, kun kankaat ovat aika jäykkiä. Tänään ollaan vaan chillattu ja hyisestä säästä huolimatta käytiin Mikon kanssa nappaamassa nämä kuvat yhdessä meidän lemppariapaikoista. Tällä(kään) kertaa mulla ei ole mitään sen syvällsempää sanottavaa, mutta halusin vain tulla päivittämään nämä kuvat, ettei täällä olisi ihan kuoleman hiljaista. Onneks Riikka tulee ensi viikolla mun luo kylään, niin saadaan ehkä jotain kuvia napattua. Bisous!

Ps. Meikittömän elämän aloitettuani mulla on ollut meikkiä tasan kaksi kertaa. Iho on kyllä tosi hyvässä kunnossa, eikä kaipaa meikkiä yhtään!

ERÄJORMA

Vanhat linnanrauniot eivät suinkaan ole minun ja poikaystäväni ainoa omituinen kiinnostuksenkohde. Tykätään molemmat hirveesti myös "eräjormailla", eli siis hengailla luonnossa. Tänään päätettiin lähteä Teijon luonnonsuojelualueen yhdelle laavulle grillaamaan makkaraa. En ole mikään makkarafani, mutta sitä on helppo grillata, joten menkööt. Oli ihana ilma: lunta satoi, ei tuullut yhtään ja lämpötila oli ideaalinen. Matka laavulle oli kuitenkin se varsinainen seikkailu, sillä parkkipaikalle johtavaa tietä ei oltu aurattu lainkaan. Auto hyppi ja pomppi ja välillä olin ihan varma, että kohta ollaan ojassa. Onneksi niin ei kuitenkaan päässyt käymään, kiitos taitavan kuskin! Jos mä olisin ollut ratissa, niin kohtalo olisi voinut olla hyvinkin erilainen...

Aiemmassa postauksessa pohdin ruokailuni tulevaisuutta. Yksi lempibloggaajistani, varmaan jo monelle tuttu Aino, julkaisi tänään Beach Body -haasteensa ruokavalion. En ehkä ihan täysin tuota tule noudattamaan, mutta ajattelin käyttää sitä pohjana ja sitten soveltaa itse loput. Ajattelin kuitenkin kokeilla, että miltä se paljon puhuttu vihersmoothie oikein maistuukaan... Innolla odottelen myös, miltä kyseisen haasteen treeniohjelma tulee näyttämään!  Kävin tänään myös pitkästä aikaa (4pv tauko, haha) salilla. Mulla ei ollut puoliakaan tavaroistani mukana, ja olinkin ihan kujalla koko treenin ajan. Yritin tehdä etukyykkyä maven painoilla, ja ihmettelin kovasti, miksi kädet ei meinaa jaksaa. Sitten tajusin, että mulla on ihan väärät painot! No, selvisin kuitenkin hengissä treenistä ja venyttelin kerrankin kunnolla. Hyvää sunnuntai-illan jatkoa teille!

ERÄJORMA

Vanhat linnanrauniot eivät suinkaan ole minun ja poikaystäväni ainoa omituinen kiinnostuksenkohde. Tykätään molemmat hirveesti myös "eräjormailla", eli siis hengailla luonnossa. Tänään päätettiin lähteä Teijon luonnonsuojelualueen yhdelle laavulle grillaamaan makkaraa. En ole mikään makkarafani, mutta sitä on helppo grillata, joten menkööt. Oli ihana ilma: lunta satoi, ei tuullut yhtään ja lämpötila oli ideaalinen. Matka laavulle oli kuitenkin se varsinainen seikkailu, sillä parkkipaikalle johtavaa tietä ei oltu aurattu lainkaan. Auto hyppi ja pomppi ja välillä olin ihan varma, että kohta ollaan ojassa. Onneksi niin ei kuitenkaan päässyt käymään, kiitos taitavan kuskin! Jos mä olisin ollut ratissa, niin kohtalo olisi voinut olla hyvinkin erilainen...

Aiemmassa postauksessa pohdin ruokailuni tulevaisuutta. Yksi lempibloggaajistani, varmaan jo monelle tuttu Aino, julkaisi tänään Beach Body -haasteensa ruokavalion. En ehkä ihan täysin tuota tule noudattamaan, mutta ajattelin käyttää sitä pohjana ja sitten soveltaa itse loput. Ajattelin kuitenkin kokeilla, että miltä se paljon puhuttu vihersmoothie oikein maistuukaan... Innolla odottelen myös, miltä kyseisen haasteen treeniohjelma tulee näyttämään!  Kävin tänään myös pitkästä aikaa (4pv tauko, haha) salilla. Mulla ei ollut puoliakaan tavaroistani mukana, ja olinkin ihan kujalla koko treenin ajan. Yritin tehdä etukyykkyä maven painoilla, ja ihmettelin kovasti, miksi kädet ei meinaa jaksaa. Sitten tajusin, että mulla on ihan väärät painot! No, selvisin kuitenkin hengissä treenistä ja venyttelin kerrankin kunnolla. Hyvää sunnuntai-illan jatkoa teille!

LINNAN NEITO

 

Mua on lapsesta asti kiehtonut hirveesti kaikki vanhat linnanrauniot. Tämä johtunee varmaan siitä, että ollaan iskän kanssa aina käyty viikonloppureissuilla eri puolella Suomea kaikikia raunioita pällistelemässä. Samalla hän on kertonut jänniä tarinoita, kuten että vihollisten päälle saatettiin kaataa kuumaa tervaa, ja että tämäkään kyseessä oleva linna ei ennen ollut yhtään näin matala: maan pinta vaan on satojen vuosien aikana noussut merkittävästi.

No, onneksi poikaystäväni on ihan yhtälailla päästään sekaisin, ja on myös hirmuisen kiinnostunut tällaisista nähtävyyksistä. Uskomatonta, kuinka paljon täältä meidän lähiseudulta löytyykään nähtävää. Helposti ajattelee, että eihän täällä Salossa oo mitään tekemistä. Mutta mietipä uudelleen. Meillähän on täällä vaikka mitä linnanvuoria, kivikautisia hautaröykkiöitä ja muuta jännää. No okei, eihän sellaisissa kivikasoissa hirveästi nähtävää ole, mutta ainakin sieltä voi saada hienoja kuvia. Ja sitten täältä löytyy myös kartanoita, joiden lähitiluksilla voi käydä käppäilemässä tai ainakin ajella ohi. Ja ikkunasta voi katsella hevosia, joita aitauksissa näkyy olevan paljonkin.

Kuvissa oleva linna on Kuusiston linna, joka löytyy Kaarinasta, noin neljänkymmenen minuutin ajomatkan päästä Salosta. Jos salolaisilla on joulunpyhinä tylsää, niin käykäähän tuolla vähän ulkoilemassa. Ja laittakaa lämmintä päälle, huipulla tuulee ja varsinkin meren rannassa!

LINNAN NEITO

 

Mua on lapsesta asti kiehtonut hirveesti kaikki vanhat linnanrauniot. Tämä johtunee varmaan siitä, että ollaan iskän kanssa aina käyty viikonloppureissuilla eri puolella Suomea kaikikia raunioita pällistelemässä. Samalla hän on kertonut jänniä tarinoita, kuten että vihollisten päälle saatettiin kaataa kuumaa tervaa, ja että tämäkään kyseessä oleva linna ei ennen ollut yhtään näin matala: maan pinta vaan on satojen vuosien aikana noussut merkittävästi.

No, onneksi poikaystäväni on ihan yhtälailla päästään sekaisin, ja on myös hirmuisen kiinnostunut tällaisista nähtävyyksistä. Uskomatonta, kuinka paljon täältä meidän lähiseudulta löytyykään nähtävää. Helposti ajattelee, että eihän täällä Salossa oo mitään tekemistä. Mutta mietipä uudelleen. Meillähän on täällä vaikka mitä linnanvuoria, kivikautisia hautaröykkiöitä ja muuta jännää. No okei, eihän sellaisissa kivikasoissa hirveästi nähtävää ole, mutta ainakin sieltä voi saada hienoja kuvia. Ja sitten täältä löytyy myös kartanoita, joiden lähitiluksilla voi käydä käppäilemässä tai ainakin ajella ohi. Ja ikkunasta voi katsella hevosia, joita aitauksissa näkyy olevan paljonkin.

Kuvissa oleva linna on Kuusiston linna, joka löytyy Kaarinasta, noin neljänkymmenen minuutin ajomatkan päästä Salosta. Jos salolaisilla on joulunpyhinä tylsää, niin käykäähän tuolla vähän ulkoilemassa. Ja laittakaa lämmintä päälle, huipulla tuulee ja varsinkin meren rannassa!